Juhannus - vapaus?

Juhannus oli juuri niin ihana kuin toivoinkin ja sääkin oli upea. Ensimmäistä kertaa kuukausiin unohdin itseni ja jopa pelkonikin, ainakin hetkeksi. En ajatellut kertaakaan, että: “tästä täytyy nyt nauttia, kun tämä voi olla viimeinen tällainen juhannus elämässäni”. Vasta kotimatkalla tuli mieleen sairaus ja se, että voin menettää kaiken. Kiitän sisimmässäni, että sain kokea tämän ihanan viikonlopun ja Suomen kesän jälleen kerran! En itke surusta tai sielun kivusta, vaan onnesta. Olen suunnattoman onnellinen, että minulla oli/on ympärillä ihania ihmisiä, kaunis Suomen luonto ja mahdollisuus nauttia niistä. Toivottavasti saan vielä kokea uusiakin juhannuksia! Tämä oli varmaankin se, mitä odotin koko kevään.