Elämästä nauttiminen on nyt vaikeaa
Pari päivää työn alkuun. Mietin, miten pystyn keskittymään, kun päässä pyörii kuolema ja elämätön elämä. Arki on parasta lääkettä, sanotaan. Mutta entä jos ei pysty enää arkeen? Jos pää vaan on toimimaton ja keskittyminen ei onnistu? Jos ei ole tässä maailmassa? Tai jos itkettää koko ajan? Tai entä jos ei vaan kiinnosta enää, oma työ tai työ ylipäätään? Voiko päästä sairaslomalle sen vuoksi, että ei pysty ajattelemaan muuta kuin kuolemaa? Ehkä minulla on väärä asenne. Ehkä työ on sittenkin pelastus.
No, minä kyllä todellakin haluan aloittaa työt. Enkä vähiten sen vuoksi, että palkkaani on jo leikattu 20 % pitkän sairasloman vuoksi. En edes tiennyt, että niin voi käydä. Luulin voivani olla ainakin 3 kk täydellä palkalla sairaslomalla, kuten kuntasektorilla voi olla. Mutta ei, ei valtiolla, ainakaan enää. Nyt täytyy sinnitellä ainakin 2 kk töissä ennen seuraavaa sairaslomaa. Sen jälkeen sairautta ei katsota samaksi sairaudeksi ja laskeminen aloitetaan alusta.
Vielä on armonaikaa 2 päivää. Heti tulee mieleen, että nämä päivät pitäisi käyttää nauttimiseen. Mistä minä nauttisin? Ulkona sataa vettä ja on kylmää. Korona estää monet menot ja hauskuudet. Sauli ei ole kotona. En voi syödä mitään herkkuja, kaikessa on liikaa kaliumia tai fosforia tai molempia, tai paljon suolaa. Korona-aikaan ei voi mennä syömään edes ravintolaan tai juomaan baariin. En tosin saisi juodakaan, ainakaan paljon. Mihinkään ei voi lähteä, ei edes elokuviin. Voin vain kuunnella hyvää musiikkia ja muistella niitä menneitä aikoja, jolloin sain nauttia kaikesta hyvällä omallatunnolla. Voinkohan enää ikinä nauttia mistään hyvällä omallatunnolla…?
No, minä kyllä todellakin haluan aloittaa työt. Enkä vähiten sen vuoksi, että palkkaani on jo leikattu 20 % pitkän sairasloman vuoksi. En edes tiennyt, että niin voi käydä. Luulin voivani olla ainakin 3 kk täydellä palkalla sairaslomalla, kuten kuntasektorilla voi olla. Mutta ei, ei valtiolla, ainakaan enää. Nyt täytyy sinnitellä ainakin 2 kk töissä ennen seuraavaa sairaslomaa. Sen jälkeen sairautta ei katsota samaksi sairaudeksi ja laskeminen aloitetaan alusta.
Vielä on armonaikaa 2 päivää. Heti tulee mieleen, että nämä päivät pitäisi käyttää nauttimiseen. Mistä minä nauttisin? Ulkona sataa vettä ja on kylmää. Korona estää monet menot ja hauskuudet. Sauli ei ole kotona. En voi syödä mitään herkkuja, kaikessa on liikaa kaliumia tai fosforia tai molempia, tai paljon suolaa. Korona-aikaan ei voi mennä syömään edes ravintolaan tai juomaan baariin. En tosin saisi juodakaan, ainakaan paljon. Mihinkään ei voi lähteä, ei edes elokuviin. Voin vain kuunnella hyvää musiikkia ja muistella niitä menneitä aikoja, jolloin sain nauttia kaikesta hyvällä omallatunnolla. Voinkohan enää ikinä nauttia mistään hyvällä omallatunnolla…?
Hmm itse olen töissä osastolla, jossa tehdään mm munuaisenpoistoleikkauksia. Meidän kotihoito-ohjeessa kerrotaan, että voi syödä normaalisti, mutta suolan määrään on hyvä kiinnittää huomiota
VastaaPoistaEhkä ei kannata pakottaa itseään nauttimaan elämästä, niin pääsee vähemmällä paineella. Ei pakolla mitään synny - etenkään kivoja hetkiä.
VastaaPoistaKiitos kommenteista Marika ja Anonyymi. Marika, olet siinä oikeassa, että ei minulta ole varsinaisesti kielletty mitään. Sairaalasta lähtiessä vain keskustelin lääkärin kanssa ja kysyin, ottaako jäljelle jäänyt munuainen noin vain tehtävänsä toisen puolesta, vai onko jotain, mitä voisin tehdä tilanteen parantamiseksi. Hän sanoi, että alussa voisi olla hyvä noudattaa munuaispotilaan ruokavaliota, mutta ei mitään tiukkaa dieettiä. Siksi päätin, että kuukauden ajan leikkauksen jälkeen annan munuaiselleni armoa ja vältän asioita, jotka voivat rasittaa munuaista. Kuukausikin on loppujen lopuksi aika lyhyt aika ja se on pian ohi. Siinä mielessä tuo "en voi syödä" on liian voimakas ilmaus, kun kyse on siitä, että en halua, vielä. Ehkä pidän kuukauden mentyä ohi pari pientä herkkuhetkeä...
VastaaPoistaJa Anonyymi: en todellakaan aio pakottaa itseäni nauttimaan. Sen verran olen jo oppinut tässä elämässä, että siitä ei synny mitään onnea. Mutta haluaisin osata nauttia, etenkin juuri nyt.
Toivon sinulle kaikkea hyvää <3
VastaaPoistaKiitos sinulle Lasten ja hellan välissä. Minäkin toivon sinulle kaikkea hyvää!
Poista