Vappu

On vappu, mutta ei tunnu yhtään siltä, kun ei voi mennä kaupungille juhlimaan muiden kanssa. Väistämättä taas mietin, että onko tämä coronavappu viimeinen vappu, jonka elän. Toivon syvästi että ei. Haluaisin juuri vappuna nauttia kauniista luonnosta ja vapun hengen tuomasta yhteisöllisyyden tunteesta. Voi olla, että vappuja tulee ja menee enkä enää edes muista näitä ajatuksiani. Nyt on kuitenkin vähän maailmanlopun tunnelma, vaikka tiedänkin, ettei maailma tähän lopu. Minä sen sijaan en välttämättä ole maailmassa ensi vappuna ja se ajatus tuntuu katkeralta. Kaikki sanovat, että näin ei saa ajatella, mutta en ymmärrä sitä. Miksi ei saisi, kun se voi olla totta… Se, että kuka tahansa meistä voi kuolla milloin tahansa - ja minä vielä todennäköisemmin kuin terve ihminen - se on totuus.

Onneksi en ole tänäkään vappuna yksin, se olisi vielä pahempaa. Sauli on kotona ja suunnitelmissa on brunssi kahdelle. Suunnitelman toteuttamista vaikeuttaa vain Saulin migreeni. Ajattelin lähteä brunssin jälkeen vappukävelylle, ihan vaan katselemaan kaunista heräävää luontoa. On liian kylmä, että missään voisi istuskella - eivätkä kahvilat tai ravintolat ole auki. Mutta on päästävä ulos, näkemään auringonpaiste ja puhkeavat lehdet. Saatan hakea jopa sinivuokkoja maljakkoon. Luonnossa on se jaktkuvuus, se elämä, joka lohduttaa ja ilo, joka pitää kiinni elämässä. Nyt on vaan odotettava ja toivottava parasta (ja pelättävä pahinta).

En pidä sairauttani taisteluna, mutta juuri tänä vappuna tulee mieleen paljon muita taisteluja, jotka tällaisena aikana vaativat taistelua: köyhyys, työttömyys ja muu inhimillinen hätä. Vaikka nyt ei voi kokoontua yhdessä muiden kanssa osoittamaan solidaarisuutta ja kannustusta niille, joilla on hätä, taistelun tunnelmaa tähän surulliseen vappuun tuovat rakkaat laulut: “Tää on viimeinen taisto! Rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään!.”Meill´ vapauden kaiho soi, nyt rinnassamme toverit oi! Siks´ yhteistyöhön rintamahan käy, pelastusta köyhille ei ennen näy!”(Hiski Salomaa).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohjasuru

En enää jaksa odottaa

Silti onnellinen