Pieni onnen hetki
Eilen illalla se iski tajuntaan: olen onnellinen. Juuri nyt, yksi unelmani, pieni mökki saaressa, on toteutumassa. Kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea rakkaalleni, joka jaksaa tehdä fyysisesti raskasta työtä melkein joka viikonloppu. Kaikki ne työt, joihin minun voimani eivät riitä.. Lisäksi on kesä. Ja loma alkaa muutamien viikkojen päästä.
Myös töissä olen saavuttanut jonkinlaisen varmuuden, ettei keskeinen työkalu hajoa ihan joka päivä. Uutta kollegaa perehdyttäessäni olen myös huomannut, miten paljon olen oppinut 2,5 vuodessa. Olen hetkittäin jopa ylpeä siitä työstä, jota teen nyt. Ehkä minulla on väärä asenne. Pitäisi varmaan olla huolissaan, kun työ alkaa tuntua mielekkäältä. Mutta tässä ja nyt olen tyytyväinen.
Olen myös onnellinen siitä, että en tunne itseäni sairaaksi ja voin tehdä lähes kaikkea, mitä haluan. Olen niin onnellinen, että melkein itkettää. Olisi ihanaa sanoa Olavi Uusivirran sanoin, että “Ooo, on niin helppoo olla onnellinen”... Mutta hopeisella pilvelläni on edelleen musta reunus, jos sallitte tällaisen sananlaskun raiskaamisen. Pelko sairauden uusiutumisesta tulee ehkä seuraamaan minua aina. Mutta juuri nyt haluan keskittyä tähän onnen tunteeseen ja nauttia siitä, edes tämän pienen hetken. Illalla saareen ja saunomaan ja uimaan, se on parasta elämässä juuri nyt.
Kaikki tai ei mitään
Hei rock and roll
On helppoo tarttuu kiinni
Ja kohta päästää menemään
Menee läpi korvien sunnuntait
Ja sormien on helppo
Kitaralla iltaa säestää
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on
Että kaikkeen löytyy syy
Tai maailman synty selittyy
Vaimon ja viran ja talonkin
Mut kaikki menee toisin
Joku suunnittelee mua paremmin
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on
Heii... Ja tyytyy siihen mitä on
Kommentit
Lähetä kommentti