Ostosmania - vai jotain ihan muuta?

Viime päivät olen etsinyt monia erilaisia pieniä asioita mökille, kuten wc-paperitelinettä, huussin mattoa, ja kissalle kissawc:tä ja kiipeilypuuta. Saulikin sanoi jo, että minulla on ostosmania. Jäin miettimään sitä hetkeksi. En kuitenkaan tunnista ajatusta, että ostaisin vain ostamisen ilosta. Ostan pikemminkin siksi, että haluan juhlia mökkiä. Rakastan sitä niin paljon, että haluan muidenkin, mukaan luettuna kissan, rakastavan sitä. Ehkä minulla on väärä asenne, mutta haluaisin, että kaikki näkevät sen yhtä kauniina ja käyttökelpoisena kuin minä.

Ostaminen on kyllä rankkaa. Vaihtoehtoja on ihan liikaa ja erilaisia kauppojakin on aivan liian paljon. Aikaa tuhlaantuu ostosrumbaan, mutta uskon sen olevan sen arvoista. Mökki on jo ihana, mutta siitä tulee vieläkin ihanampi. Vaarana on kuitenkin tässä se aikaavievyys. Muistin jo tässä tallennettuja kirjanmerkkejäni katsellessa, että viime vuonna lupasin kirjoittaa ylös mm. asioista ja hetkistä, jotka ovat minulle olleet tärkeitä ja rakkaita. No, en ole kirjoittanut. On ollut kiire, muka. Liian kiire elää tulevaa ja unohtaa menneet kai.

Voin kuitenkin todeta, että enää ei ole sellaista tunnetta, että eläisin tulevaisuudessa, odottaen koko ajan jotain tulevaa, valtavan upeaa päivää tulevaksi. Tekee melkein mieli laulaa mainoksen laulua: Se on tässä nyt, se on tässä se rakkaus. Tai ehkä pikemmin: se on tässä nyt, se on tässä se elämä, jota niin monta vuotta odotin tulevaksi. Olenko siis saavuttanut elämäni tavoitteen. Varmasti. Ehkä. En tiedä vielä.